Viime viikonloppuna käytiin Brynin kanssa korkkaamassa myös SKL:n paimennuskisat. Tavoite saavutettiin, eli PAIM1:nen, joten nyt ollaan kelvollisia kakkosluokkaan ensi kesänä.
Lauantaina heti aloituksessa oli pieniä haasteita. Hakumatka oli märästä pellosta johtuen vain noin 70-80 metriä, ja lampaat aivat aavistuksen notkelmassa. Väittäisin, että Bryn kyllä näki lampaat, koska seisoin tolpalla jo siinä vaiheessa kun lampaita purettiin kärrystä. Tai jos Bryn ei niitä nähnyt, niin se on joko sokea tai tyhmä. Mutta hakukaaren ihan alkupäässä teki taas tavanomaisen pellon skannauksen, jolla aina tarkistaa mitä ja mistä ollaan hakemassa. Nopean vilkaisun aikana taisi haettavien lampaiden lisäksi nähdä valkoisen vesisäiliön, joka oli noin kakkosluokan hakumatkan päässä. Edellisenä viikonloppuna oli harjoiteltu isomman ja hajanaisemman lauman kasaamista, joten Bryn fiksuna poikana hiffasi että pitää hakea kaksi laumaa. Näin kyllä, että nyt menee liian pitkälle, mutta ei meillä ole incall-vihellystä. Yritin tavanomaisella Brynbryn-käskyllä saada sitä sisään, katinkontit. Bryn kävi tarkistamassa, että vesisäiliön taakse ei ole piilotettu lampaita, ja tuli sitten noukkimaan ykkösluokan lampaat. Siinä vaiheessa lampaat olivat muistaakseni jo vähän liikkuneet, joten nosto ei ollut kovin hyvä, ja tuonti ohjaajalle offikkaa. Loppurata meni kohtalaisesti, mitä nyt oli vähän liikaa puskua ja vauhtia. Häkityksessä kaksi lammasta liukui vähän ohi, mutta Bryn sai ne poimittua takaisin ja häkkiin. Häkistä poisotossa kaksi tätiä oli jo sitten vähän kypsynyt nuoren herran olemukseen, joten jäivät mittailemaan katseellaan kun neljä lammasta jo ulkona. Odottelin hetken aikaa josko oisivat kääntyneet tuijotuskilpailulla, ei auttanut, joten annoin Brynille luvan liikuttaa rouvia. Siististi löi avoinaisella suulla toista turpaan, jonka jälkeen malttoi rauhassa odottaa että rouvat keräävät levinneet käsilaukkunsa ja poistuvat häkistä. Siinä on yksi tuon koiran ehdottomista vahvuuksista, se kykenee täräyttämään lampaita, mutta silti pitää päänsä eikä hermostu tai säikähdä itse tilannetta.
Lauantaina pisteitä kertyi liian vähän, juurikin tuon alkukömmähdyksen ja huonon ajon takia.
Sunnuntaina ajeltiin sellanen perushyvä rata. Nosto oli hyvä, tuonnissa ohjaajalle otti kivasti flänkit kun lampaat yritti rytyyttää metsän reunaan. Poispäinajossa oli oikeastaan eniten ongelmia, koska lampailla oli kova veto ykkösportin taakse. Mä en osaa ajaa kohti vetoa, eikä Bryn vielä uskalla päästää lampaita kulkemaan. Yritin viheltää stoppeja kello 10:neen jotta ohjaisi lampaita juoksemaan oikeaan suuntaan. Bryn ei vielä pysty eikä kykene, joten valui aina yli stoppaamaan. Missattiin ykkösportti ja portin jälkeen piti antaa vähän aikaa, koska rouvat olivat kohtalaisen yksimielisesti päättäneet poistua. Bryn malttoi ja sai porukan taas hallintaan ja palautettua linjalle. Loppu oli oikeastaan vain nopea, kuljetus häkille, lampaat sukkana sisään ja pienen säätämisen jälkeen ulos. Tuloksena PAIM1, ppr1 ja kakkossija. Hyvä päivä, koska sattui olemaan vielä Brynin kaksivuotis-synttärit. Siinä oli myös meidän ekat ja vikat ykkösluokan startit, vaikka luokka olisikin meille oikeen sopiva taidollisesti. Mutta mitäpä sitä kivaa pitämään, kakkosluokkaan sössimään vaan.
Tyytyväinen olen, koska viime aikoina treenatut asiat toimivat aika hyvin kisoissa. Oltiin myös taas parempia kuin aikasemmin, joten kai se treenaaminen kannattaa :P Ja kannattaa käydä myös vähän vieraissa paikoissa, nyt ollaan tehty melkeen ennätys kun ollaan käyty kahdessa eri paikassa ennen tätä kisaa.
Lampaat olivat todella kivoja ajaa, eivät ilmaiseksi antaneet mitään, mutta ei niiden tarvitsekaan.
Nyt harjoitellaan vasenta flänkkiä pillillä, sitä ei vielä ihan ottanut puhtaasti tuonnissa. Samoin ajon eri tempoja pillille vahvemmin, ja Linda opettelee ajamaan ylipäänsä. Ja tehdään se incall...
Niin joo, Bryn on nyt myös rekattu SPKY:n rekisteriin, koska suoritti perusradan heinäkuussa hyväksytysti. Eli vielä yksi rekisterinumero joukonjatkoksi: J2087/12u
Lauantaina heti aloituksessa oli pieniä haasteita. Hakumatka oli märästä pellosta johtuen vain noin 70-80 metriä, ja lampaat aivat aavistuksen notkelmassa. Väittäisin, että Bryn kyllä näki lampaat, koska seisoin tolpalla jo siinä vaiheessa kun lampaita purettiin kärrystä. Tai jos Bryn ei niitä nähnyt, niin se on joko sokea tai tyhmä. Mutta hakukaaren ihan alkupäässä teki taas tavanomaisen pellon skannauksen, jolla aina tarkistaa mitä ja mistä ollaan hakemassa. Nopean vilkaisun aikana taisi haettavien lampaiden lisäksi nähdä valkoisen vesisäiliön, joka oli noin kakkosluokan hakumatkan päässä. Edellisenä viikonloppuna oli harjoiteltu isomman ja hajanaisemman lauman kasaamista, joten Bryn fiksuna poikana hiffasi että pitää hakea kaksi laumaa. Näin kyllä, että nyt menee liian pitkälle, mutta ei meillä ole incall-vihellystä. Yritin tavanomaisella Brynbryn-käskyllä saada sitä sisään, katinkontit. Bryn kävi tarkistamassa, että vesisäiliön taakse ei ole piilotettu lampaita, ja tuli sitten noukkimaan ykkösluokan lampaat. Siinä vaiheessa lampaat olivat muistaakseni jo vähän liikkuneet, joten nosto ei ollut kovin hyvä, ja tuonti ohjaajalle offikkaa. Loppurata meni kohtalaisesti, mitä nyt oli vähän liikaa puskua ja vauhtia. Häkityksessä kaksi lammasta liukui vähän ohi, mutta Bryn sai ne poimittua takaisin ja häkkiin. Häkistä poisotossa kaksi tätiä oli jo sitten vähän kypsynyt nuoren herran olemukseen, joten jäivät mittailemaan katseellaan kun neljä lammasta jo ulkona. Odottelin hetken aikaa josko oisivat kääntyneet tuijotuskilpailulla, ei auttanut, joten annoin Brynille luvan liikuttaa rouvia. Siististi löi avoinaisella suulla toista turpaan, jonka jälkeen malttoi rauhassa odottaa että rouvat keräävät levinneet käsilaukkunsa ja poistuvat häkistä. Siinä on yksi tuon koiran ehdottomista vahvuuksista, se kykenee täräyttämään lampaita, mutta silti pitää päänsä eikä hermostu tai säikähdä itse tilannetta.
Lauantaina pisteitä kertyi liian vähän, juurikin tuon alkukömmähdyksen ja huonon ajon takia.
Sunnuntaina ajeltiin sellanen perushyvä rata. Nosto oli hyvä, tuonnissa ohjaajalle otti kivasti flänkit kun lampaat yritti rytyyttää metsän reunaan. Poispäinajossa oli oikeastaan eniten ongelmia, koska lampailla oli kova veto ykkösportin taakse. Mä en osaa ajaa kohti vetoa, eikä Bryn vielä uskalla päästää lampaita kulkemaan. Yritin viheltää stoppeja kello 10:neen jotta ohjaisi lampaita juoksemaan oikeaan suuntaan. Bryn ei vielä pysty eikä kykene, joten valui aina yli stoppaamaan. Missattiin ykkösportti ja portin jälkeen piti antaa vähän aikaa, koska rouvat olivat kohtalaisen yksimielisesti päättäneet poistua. Bryn malttoi ja sai porukan taas hallintaan ja palautettua linjalle. Loppu oli oikeastaan vain nopea, kuljetus häkille, lampaat sukkana sisään ja pienen säätämisen jälkeen ulos. Tuloksena PAIM1, ppr1 ja kakkossija. Hyvä päivä, koska sattui olemaan vielä Brynin kaksivuotis-synttärit. Siinä oli myös meidän ekat ja vikat ykkösluokan startit, vaikka luokka olisikin meille oikeen sopiva taidollisesti. Mutta mitäpä sitä kivaa pitämään, kakkosluokkaan sössimään vaan.
Tyytyväinen olen, koska viime aikoina treenatut asiat toimivat aika hyvin kisoissa. Oltiin myös taas parempia kuin aikasemmin, joten kai se treenaaminen kannattaa :P Ja kannattaa käydä myös vähän vieraissa paikoissa, nyt ollaan tehty melkeen ennätys kun ollaan käyty kahdessa eri paikassa ennen tätä kisaa.
Lampaat olivat todella kivoja ajaa, eivät ilmaiseksi antaneet mitään, mutta ei niiden tarvitsekaan.
Nyt harjoitellaan vasenta flänkkiä pillillä, sitä ei vielä ihan ottanut puhtaasti tuonnissa. Samoin ajon eri tempoja pillille vahvemmin, ja Linda opettelee ajamaan ylipäänsä. Ja tehdään se incall...
Niin joo, Bryn on nyt myös rekattu SPKY:n rekisteriin, koska suoritti perusradan heinäkuussa hyväksytysti. Eli vielä yksi rekisterinumero joukonjatkoksi: J2087/12u
 |
| Bryn sunnuntaina kisan jälkeen poistovarikon vartijana |
 |
| Vähäks mä olen tyytyväinen itteeni |
