 |
| Pullero |
Blogin päivittäminen on niitä asioita, jotka jää ensimmäisenä kun on kiire. Ja kiirettä on pidellyt, se on myönnettävä.
Murron ensimmäiset karitsat syntyivät huhti-toukokuun vaihteessa, vajaat kolme viikkoa päivystin paikanpäällä. Saldona 16 uuhta, 3 pässiä ja yksi kuollut. Kahdeksan uuhta poiki, yksi olikin sitten tyhjä ja nyt tiukalla dieetillä ulkoruokinnassa. Karitsat ovat kasvaneet hyvin, vain yksi vuonue joka selvästi pienempi kuin muut. Karitsoinnit olivat todella vaihtelevaa "vaikeusastetta", osa popsahti plussapalloina, osan sai kaivaa hartiavoimin irti. Onneksi ei tarvinnut yksin selvitä siitä(kään)! Koko touhu oli niin addiktoivaa, että kovasti on jo suunnitelmat käynnissä laajentamiselle.
Lisääntymistä on tapahtunut myös koirasaralla, ei tosin onneksi omien lukumäärässä. Brynin ensimmäiset lapset näkivät päivänvalon ja ovat jo siirtyneet uusien omistajiensa iloksi. Pentueesta löytyy lisää täältä: http://muscidas.blogspot.fi. Noin tunnin ajan itseä kutkutti ottaa pentu, mutta ei sitten kuitenkaan. Eilen kun talutin yhtä näistä lapsista omien koirien kanssa, kiittelin päätöstä. Ei ole tuo pentujen kanssa sählääminen mua varten, ei ainakaan niin kauan kun niitä pitää liikuttaa ihmisten ilmoilla. Brynille on myös tulossa lisää jälkikasvua parin viikon päästä, yhdistelmä täällä: http://www.farmirekku.com/#!pentuja/cokq.
Mielenkiinnolla seuraan mitä näistä molemmista pentueista tulee vanhempina ja etenkin paimennusmielessä. Kuitenkin kutkuttaa Brynin pennun ottaminen jonain päivänä..
 |
| Herkkuhetki |
Bryn itsessään on aikuistunut (vihdoin). Se jopa murisi ensimmäisenä kerran tuossa männäviikolla, ihan siis aiheellisesti pyysi nuorempaansa rauhoittumaan. Lampailla se on sekä ihana että kamala. Ihana silloin kun kuuntelee, nyt sillä alkaa olemaan jopa flänkit (ja varmasti sillä että vihdoin aloin treenaamaan niitä jotenkin järjellisesti ei ole asian kanssa mitään tekemistä) ja kykenee mm. pysähtymään yhdeksään tai kolmeen. Ennen ei onnistunut, kontrollipakko iski aina tuossa kohtaa päälle ja lensi tasapainoon. On selvästi myös itsevarmempi, eli tuntee voivansa kontrolloida lampaita missä tahansa asetelmassa. Ollaan kyllä paljon pyritty tekemään ajamista kohti vetoa, koska se on aina ollut se haaste. Ison avun on tuonut kahden koiran käyttäminen. Kun Pixie on mukana voin vaatia Bryniä pysähtymään tai pysymään lampaiden takana, ja pysäyttää Piskulla. Aikaisemmin Bryn on aina "karannut" stoppaamaan lampaat, toki sellaisissa kohdissa missä pitääkin, mutta ennen kuin olen käskenyt. Ja sitähän se rakastaa. Vieläkin saan kurmottaa sitä jottei tietyissä kohdissa laidunta lähde stoppaamaan, ja tuntuu että se on sitä parasta treeniä. Toki pitää olla tarkkana että tilanne tosiaan pysyy mulla hanskassa, mutta tähän asti on yleensä pysynyt.
 |
| Lempilapsi, kajaalisilmä |
Eilen käytiin kokeilemassa Somerolla miten hyvin pysyy auki kisatilanteessa. Meinasin hukata hampaani. Se pysyi kuulolla ja rauhallisena koko ajan. Ei ryykännyt, ei yliflänkännyt eikä lentänyt. Ihan mahtava tunne! Pidin kuitenkin varmuuden vuoksi temmon matalana ja etäisyyden pitkänä koko ajan, tämän mahdollisti myös todella unelmalampaat. Ohjasin ihan päin mäntyä, kirjaimellisesti joka portti ryssittiin koska ohjasin lampaat pois portilta. Bryn varmaan kohta luulee että ne pitää väistää.. Mutta kuitenkin, tehtiin päivän paras ja saatiin se yksi voitto plakkariin. Seuraavaa saakin sitten odottaa, koska se on ilmeisesti siirryttävä nyt kolmosiin. Näihin tunnelmiin.
