sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Kesä ja kärpäset

Kuten arvelin, blogin päivittäminen loppui tokon treenaamisen kanssa. Yritän nyt vähän ryhdistäytyä, katotaan miten käy.
Lampaita on nyt kahdessa osoitteessa, Kauklahdessa ja Järvenpäässä. Viimeiset pari viikkoa on kaikki vapaa-aika kulunut tiukasti lampaiden ja laitumien kanssa, nyt alkaa ehkä vähän helpottaa kun nämä vuosittaiset "kevät työt" on hoidettu, ja bäät turvallisesti aitojen sisällä.
Molempien koirien kanssa on treenailtu, aika tasainen kolme kertaa viikossa -tahti. Brynin kanssa ajattelin jatkaa tällä tahdilla, näyttää että edistyy mutta ei toisaalta väsy liikaa. Pixien kanssa pitää ottaa vähän tiukempi malli käyttöön, se ei kaipaa lisäenergiaa... Molemmat ovat myös edistyneet, Bryn oikeastaan vasta aloitti nyt, nähnyt lampaita kolmisen kertaa ennen omien tuloa. Liinassa mennään, harjoitellaan maahanmenoa ja lampaiden takana kulkemista. Hyvin on mennyt eteenpäin, ohjaaja on vaan niin kertakaikkisen solmussa ton narun kanssa. Pitää myös keskittyä löytämään oikea tapa "puhua" tuolle koiralle, se on nöyrä joten jos kuulostan liian vihaiselta tulee helposti mun luo. Toisaalta pidän sitä todella hyvänä asiana, koko ajan takaraivossa on varmuus siitä että jos jotain käy, saan sen tulemaan luo. Ollaan myös paljon ihan vaan maattu lampaiden vieressä jotta oppii hengittämään eikä näytä painekattilalta josta unohtu venttiili kiinni. Vähän jännittää olla lampaiden lähellä, joten senkin takia hyvä vaan olla ja oleskella. Laitumen ulkopuolella käytös tällä hetkellä hyvää, on kuulolla vaikka tahtoisi mennä. Eilenkin treenin jälkeen makasi vaan portin edessä, ei juossut eikä höyrynnyt, odotti että josko sinne pääsis uudestaan. Siitä mä tykkään!
Pixien treeni ei niin kauheasti eroa Brynistä, senkin kanssa harjoiteltu kävelemään, työstetty maahanmenoa ja etäisyyttä ohjaajaan. Tällä hetkellä mun mielestä aika hyvässä työstötilassa, vähän epävarmana mutta kuulolla. Nyt pystyy jo kehumaan ja kannustamaan niin että se tuottaa oikeaa käytöstä eikä nosta pikkukoiralla nesteitä heti päähän. Osaa myös ihan eri tyyliin lähestyä, nostaa ja hoitaa esimerkiksi kulmat päreiden palamatta. Eilen olin onneni kukkuloilla kun päätin treenin lopussa kokeilla jakaa. Karitsat Kauklahdessa on todella helppoja jaettavia, joten laitoin Pixien flänkillä maahan ja erottelin ite. Pystyin käyttämään koiraa flänkeillä, mutta toisaalta se myös pysyi paikallaan kun itse tein hommia. Aika nopeasti sain lampaat nauhaksi, toinen pää lähti kulkemaan mökin suuntaan, siihen väliin iso rako, koira sisään ja loppupää käännettiin!! Ne olisi halunneet tosissaan jatkaa kavereiden mukaan, mutta Pixie peitti hyvin ja laittoi selvästi kutosvaihteen silmään kun tuli vähän haastetta. Pidettiin näitä viittä hetki ja ajettiin ne kauemmas kavereista, siitä jaettiin vielä kolme ja kaksi. Oi onnea! Ei oikeastaan sen jaon takia, vaan koska Pixie oli hanskassa niin ettei mennyt sen kanssa tappeluksi, ja se antoi mun hoitaa osuuteni. Yleensä se haluaisi hoitaa kaiken, ja myös päättää mitä tässä ollaan tekemässä. Tuli sellanen tunne että tässä tehdään yhdessä hommia, eikä tapella toisiamme vastaan.
Jatketaan treenejä, yritän välillä muistaa kirjoittaa tännekin jotain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti