Otsikko kuvaa Bryniä kaikkialla muualla paitsi lampailla. Elämä on ihanaa, ja sitä pitää osoittaa liikkeellä. Vauhdikkaalla sellaisella. Ei aina ehdi katsomaan jääkö jotain juostessa jalkoihin, tai osuuko alati heiluva häntä pöydän kukkavaasiin. Koheltaja, sählä, mutta onnellinen sellainen toki. Viimeisin kohellus kävi tiistaina tokotreeneissä, kun Bryn paukautti kallonsa suoraan mun ylähuuleen. Huuli auki, todellista veren maku suussa treenaamista. Haava parani nopeasti, joten se siitä, mitä vanhoja muistelemaan. Mutta eilen tokotreeneissä päätin sitten oikeasti leikkiä tuon kanssa ja keskittyä siihen, enkä vaan hihitellä. Yllätys oli melkoinen! Siis todella, en olisi uskonut että siitä irtoaa jotain tuollaista. Bryn oli leikkiessään keskittynyt, voimakas, taistelutahtoinen, pystyi suoraan irroituksesta siirtymään toimintaan ja alkoi jo parin irroitus-käsky-vapautus -yhdistelmän jälkeen patoamaan. Koska treenatessa käytän paljon leikkiä palkkana, pidän koiran tapaa leikkiä myös sen tapana suorittaa. Tämä on kaikkien mun käsien läpi kulkeneiden karvapallojen kanssa pitänyt paikkansa. Joten saas nähdä, ehkäpä tuota ohjusta pitää kuitenkin vähän treenata, ihan vaan että näkee tekeekö se poikkeuksen sääntöön. Luontaisia nuo ominaisuudet ainakin on, ikää on 14 kuukautta ja en todella voi väittää että sitä olisi aikasemmin työstetty.
Brynin kanssa ei muuta oikeastaan tehty, pari ruutua lyhyeltä matkalta, ja leikin lomassa istu, maahan, sivulle, seuraa -alkeita.
Pixien kanssa treenattu myös tiistaina ja torstaina. Ohjelmassa on nyt kokonaisuudet, ruutu ja tunnari. Tunnarissa päästiin etenemään nopeasti tasolle jolle se keväällä jäi, ja vähän yli. Eilen tehtiin useampi, vääriä kapuloita oli paljon pitkänä rivinä. Kaksi ekaa niin että meni rivin päistä ohi vääristä ja oma oli takana. Loput niin että oma oli takana, mutta Pixien piti mennä väärien yli. Työskenteli ja etsi todella hyvin ja hartaasti, väärien ylityksessä ei noteerannut niitä. Välillä hämpsäsi väärää kun omaa ei löytynyt, mutta jatkoi kuitenkin oman etsintää kunnes löytyi. Kaksi kertaa taisi tehdä kaikin tavoin tyylipuhtaan. Lisäsin kulmakerrointa sillä että en kehu heti kun ottaa oman, vasta kun pari askelta palauttanut. Alkoi enteilemään arpomista, niin muutetaan nyt näin. Samoin otettava välillä niin että omakin esillä, nyt ollut piilossa. Tulee nyt rauhassa ja nenä maassa kapuloille, selvästi tietää etsivänsä mun hajua.
Ruutua alustalla ja parin liikkeen jälkeen ilman alustaa. Otin mukaan että pysähtyy ruutuun ja odottaa että tulen palkkaamaan. Nyt ruutu on "juokse täysiä sinne ja täysiä takaisin pallolle" - nopeasti alkaa tuolla asenteella tekemään piruetteja matkalla.
Kokonaisuuksina seuraamista, joka oli nyt hyvä, liikkeestä maahan ja seiso, sekä suoraa luoksetuloa. Nämä oli kaikki hyviä. Lisäksi kaukoja, ne vaatii toimenpiteitä. Tekniikka ja nopeus on todella hyvä jos teen "epävirallisesti", mutta heti kun aloitan jätöllä ja muulla kisajutulla, menee hitaaksi.
Alkuun tehtiin myös paikallaolo, olin näkyvillä mutta matka oli todella pitkä.
Hyvältä näyttää tässä vaiheessa, katsotaan miten pitkälle päästään kaksi kertaa viikossa -treenitahdilla. Ehkä me ollaan voittajassa ennen veteraani-ikää.
Brynin kanssa ei muuta oikeastaan tehty, pari ruutua lyhyeltä matkalta, ja leikin lomassa istu, maahan, sivulle, seuraa -alkeita.
Pixien kanssa treenattu myös tiistaina ja torstaina. Ohjelmassa on nyt kokonaisuudet, ruutu ja tunnari. Tunnarissa päästiin etenemään nopeasti tasolle jolle se keväällä jäi, ja vähän yli. Eilen tehtiin useampi, vääriä kapuloita oli paljon pitkänä rivinä. Kaksi ekaa niin että meni rivin päistä ohi vääristä ja oma oli takana. Loput niin että oma oli takana, mutta Pixien piti mennä väärien yli. Työskenteli ja etsi todella hyvin ja hartaasti, väärien ylityksessä ei noteerannut niitä. Välillä hämpsäsi väärää kun omaa ei löytynyt, mutta jatkoi kuitenkin oman etsintää kunnes löytyi. Kaksi kertaa taisi tehdä kaikin tavoin tyylipuhtaan. Lisäsin kulmakerrointa sillä että en kehu heti kun ottaa oman, vasta kun pari askelta palauttanut. Alkoi enteilemään arpomista, niin muutetaan nyt näin. Samoin otettava välillä niin että omakin esillä, nyt ollut piilossa. Tulee nyt rauhassa ja nenä maassa kapuloille, selvästi tietää etsivänsä mun hajua.
Ruutua alustalla ja parin liikkeen jälkeen ilman alustaa. Otin mukaan että pysähtyy ruutuun ja odottaa että tulen palkkaamaan. Nyt ruutu on "juokse täysiä sinne ja täysiä takaisin pallolle" - nopeasti alkaa tuolla asenteella tekemään piruetteja matkalla.
Kokonaisuuksina seuraamista, joka oli nyt hyvä, liikkeestä maahan ja seiso, sekä suoraa luoksetuloa. Nämä oli kaikki hyviä. Lisäksi kaukoja, ne vaatii toimenpiteitä. Tekniikka ja nopeus on todella hyvä jos teen "epävirallisesti", mutta heti kun aloitan jätöllä ja muulla kisajutulla, menee hitaaksi.
Alkuun tehtiin myös paikallaolo, olin näkyvillä mutta matka oli todella pitkä.
Hyvältä näyttää tässä vaiheessa, katsotaan miten pitkälle päästään kaksi kertaa viikossa -treenitahdilla. Ehkä me ollaan voittajassa ennen veteraani-ikää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti