perjantai 15. marraskuuta 2013

Avautumista

Nyt ottaa taas päähän, ja pahasti. Tällä kertaa Oikeutta Eläimille -järjestön viimeisimmät julkaisut, tai tarkemmin sanottuna se mitä julkaisut edustavat. Eläinrakkaudella verhottua itsensä glorifiointia, mahdollisuutta päästä mässäilemään kokemuksilla Kallion baareissa hipster-lauman keskellä (okei, myönnän, karkea yleistys). Ehkäpä joku heistä joutuu turvautumaan ihan lääkärin apuun, jotta eläinten olojen aiheuttama kauhea trauma saadaan purettua. Maailman tuskaa tulee ainakin tuntea siitä, että eläimiä syödään. Eikä ne typerät laumasielut tajua lopettaa sitä, ei vaikka kuinka yritetään järkyttää niitä näillä kuvilla. Koska on täysin realistista asettaa toiminnan tavoitteeksi lihan syönnin lopettaminen. Kokonaan. Ilmeisesti koko maailmasta. Ja koska tavoite on täysin absurdi, voidaan sillä oikeuttaa laittomuudet. Vai syntyikö tavoite laittomuuksien seurauksena. Muna-kana-kehäpäätelmä-jne...

Ei tule käsittää väärin, eläinten kohtelu, ja koko kotimaisen ruokaketjun toiminta, on omaa sydäntäni lähellä. Niin lähellä, että aivoissa uhkaa verisuoni räjähtää, kun suomalaisen ruoan imagoa vedetään lokaan. Nimittäin suomalaisen ruoan vaihtoehto on ulkomainen. Siis se todellinen vaihtoehto, lihan syönnin lopettaminen ei ole vaihtoehto. Ulkomaisessa lihassa taas on nähdäkseni kolme ongelmaa: miksi hel**tissä on järkevää rahdata (fossiilisia kuluttaen) tänne jotain, mitä voidaan valmistaa lähempänäkin? Miksi se jossain muussa maassa surkean elämän ja vielä surkeamman kuoleman kokenut sika on enemmän okei kuin suomalainen lajitoverinsa? Ja miksi ne (vähät) rovot pitäisi kantaa täältä pois? En ymmärrä, en sitten millään.

Keskustelun avaaminen ja ylläpitäminen on toki aina hyvä asia. Yhteiskunnan tulee voida toimia avoimella asenteella ongelmia käsitellen. Mutta tässäkin kohtaa kyseisen järjestön toiminta loukkaa omaa arvomaailmaani. Ihmisen kotirauhan alueelle tunkeutuminen ja hänen omaisuutensa kuvaaminen ja häiritseminen salassa ei liene kovin avointa ja rehellistä. Rakkaat aktivistit voisivat miettiä miltä tuntuisi, jos heidän varastostaan olisi yön aikana ilmestynyt kuvia nettiin? Jos joku tunkeutuisi työpäivän aikana kotiin ja ottaisi kuvan espanjasta-bulgariasta-venäjältä-mistälienee pelastetun pikku-Banjon eilisellä lenkillä satuttamasta tassusta? Ai kauhee, näittekö, se koira on ihan kolmijalkainen...

Ratkaisu? No sitä tuskin on kenelläkään ihan takataskusta heittää. Mutta jos nyt jotain pitää osoittaa syyttävällä sormella, niin aloitetaan siitä ketjun ansaitsevasta päästä. Ruokaketjuista, isoista lihataloista. Siitä jatkumona löytyy kuluttaja. Se, joka niillä euroillaan oikeasti tekee joka päivä todellista vaikuttamista. Jokainen, jopa eläinaktivisti, voi euroillaan vaikuttaa tuotantoeläinten oloihin. Lihan syönnin lopettaminen on vähän sama kuin vaaleissa kirjoittaisi lappuun Aku Ankka. Statement, mutta tyhjä sellainen. Ostamalla lihansa tuottajalta, joka on panostanut eläinten hyvinvointiin, tekee paljon vahvemman vaikutuksen. Vähän vähemmästä voi maksaa vähän enemmän, jos oikeasti tietää mistä se liha tulee. Jos oikeen haluaa aikaa ja energiaa käyttää, voi näitä paljastusjuttuja alkaa tekemään vähän muusta päästä. Miettiä vaikka miksi koko Suomen lainsäädäntö tukee tiettyjä tahoja, ja polkee toisia? Miksi ruoan tuottamisesta on tehty niin pirun vaikeaa, jos ei sitä tuoteta tiettyjä kanavia pitkin? Miten voi olla, että hunajamarinoitua pahvia ja värjättyä kengänpohjaa voi myydä alle tuotantokustannusten?

Ja jos sitä tuottajaa lähestytään, niin miten olisi ihan kädenojennus? Jos nähdään, että kaikki ei ole kunnossa, niin apuahan saa tarjota. Voi ihan vaikka mennä kysymään, että voisimmeko auttaa. Meitä on tässä lauma energisiä ihmisiä ilman järkevää tekemistä, mitä jos vaikka siivoaisimme tuon navetan? Koska on ihan oikeasti mahdollista, että tuottajatkin ovat ihmisiä. Eivät mitään helvetin hirviöitä, jotka nauttivat katsoessaan eläinten kärsimystä. Hekin ovat tuntevia olentoja, jotka joutuvat joskus pakon sanelemana asettamaan perheensä, toimeentulonsa tai terveytensä eläinten olojen edelle. Etenkin, kun siitä tuotteesta ei tosiaan paljon pa**akaan kaupassa makseta...

Siinä se tällä kertaa, jokainen voi vetää nenäänsä ihan mitä lystää, sainpahan avautua.

3 kommenttia:

  1. Ihan oikeassa olet. Inhoittavaa katsottavaa se ke 45 min. ja varsinkin sitä yhtä emakkoa. Mutta tosiasia on näin että kun ostamme alle tuotantokustannusten lihaa niin näille tuottajille ei anneta mitään valtakunnan mahdollisuuksia. Ja sitten ne p....leen isot ruokatalot kuten HK, Saarioinen ja Atria ym ym. Miten se on meillä edes mahdollista koko tämä juttu? Kohta en osta yhtään mitään näitten isojen lihatalojen tuotteita :(

    VastaaPoista
  2. Katsomatta tota Oikeutta Eläimille -juttua kommentoin sen verran, että mun mielestä lihan kokonaisvaltanen boikotoiminen on toki yritys vaikuttaa, mutta myös ideologinen valinta. Siinä ei ehkä ole tarkotuskaan puntaroida mikä olis se realistisesti paras keino vaikuttaa tuontantoeläinten oloihin, vaan kannattaa eettisintä vaihtoehtoa sekä eläinten että ympäristön kannalta. Ihan yhtä lailla voisin a) ostaa turkiksen Suomesta, koska olot ovat paremmat kuin Kiinassa tai b) olla ylipäätään ostamatta turkista. En osta turkista, koska mielestäni mikään turkistarhaus ei ole hyväksyttävää, oli niillä eläimillä siellä häkissä puoli neliömetriä enemmän tilaa & puukapula tahi ei. Mun kasvissyönnin myötä ainakin 5 ihmistä on vähentänyt lihankulutustaan, mitä ei varmaan olisi tapahtunut, jos olisin vain valinnut eettisempää lihaa. Radikaalius herättää ja sen myötä vaikuttaa. Samasta syystä mun mielestä on ok käyttää rajuja ja raakoja kuvamateriaaleja, kun ihmisten tietoisuuteen yritetään tuoda tuotantoeläinten kärsimystä. Järkytys on tehokeino.

    Ja joo, tokihan ne tuottajat on erittäin ihmisiä, mutta ei se oikeuta elinkeinoa, joka aiheuttaa kärsimystä jollekin olennolle. Ihan yhtä lailla orjakauppaa puolustettiin, kun täähän on niiden kauppiaiden elinkeino, miten ne pärjää jos orjat kielletään? Tehotuontanto ei mun näkökulmasta yksinkertaisesti saisi olla laillinen elinkeino. Mun haave on, että jonain kauniina päivänä parinsadan vuoden kuluttua ihmetellään, että ajatella, ihan vähän aikaa sitten eläimiä sai kohdella tuolla tavalla, miten brutaalia!

    Mun mielestä eläinten syöminen sinänsä on erittäin ok. Se tapa, jolla eläin meidän länsimaalaisten lautaselle päätyy, on mun mielestä erittäin epäok. Ja se määrä... Vaikka ihmiselimistö kykenee käsittelemään lihaa, ei evoluutio ole pysynyt perässä tehotuotantomaailmassa, eikä meidän ole tarkoitus mättää lihaa nykyisiä määriä. Varsinkaan just noita sun mainitsemias prosessoituja marinadiveneitä. Hyi.

    Pakko vielä kommentoida tohon yksityisyysjuttuun. Onko sitten väärin, jos joku ulkopuolinen henkilö hankkii todistusaineistoa esim. lapseen kohdistuvasta kotiväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä kotirauhaa rikkomalla? Lainvastaista toki, mutta onko moraalisesti tuomittavaa? Mediassa on ollut esillä monta keissiä, joissa ei olla tartuttu ajoissa täntyyppisiin tapauksiin todistusaineiston puuttuessa (lapsi liian arka kertomaan totuutta, naapurilla epäily asiasta jne.). Eipä se orjien vapauttaminenkaan ollut aikanaan laillista...

    VastaaPoista
  3. Aivan totta monelta osin. Tässä tulee oikeastaan vaan vastaan ihmisten omien asenteiden ja ajatusten vaikutus siihen miten esimerkiksi järkytys toimii tehokeinona. Koska sulla omat ajatukset ja asenteet tukee jo tätä toimintaa, näkyy myös nämä kuvat herättävinä ja aiheellisina. Itselleni tulee heti ensimmäiseksi mieleen, että onkohan noin... Eli että minkähän verran tässäkin kuvassa on rajauksella vaikutettu, mikä on tilanne juuri tämän kuvan takana ja niin pois päin. Jolloin helposti kuva joka oli tarkoitettu herättämään, lisääkin vain välinpitämättömyyttä ("taas ne hihhulit keuhkoaa jotain, ihan potaskaa kuitenkin"). Me molemmat ollaan asemassa, jossa me ymmäretään se totuus siellä kuvien takana, ja tiedetään että jotain tarvitsee tehdä eläinten oloille. Mutta se suurin osa ihmisistä ei tätä näe, eikä halua nähdä. Ennen kaikkea siksi, että se on vaikeaa. Ja silloin tullaan tähän tavoitteeseen. Kuuntelin kerran kun ko. järjestön edustaja selittää radiossa juurikin tätä eläinten hyväksikäytön vääryyttä ja lihan syönnin lopettamista. Juontajat käytännössä nauroivat. Ja niin tekivät lähes kaikki ohjelmaan soittajatkin. Itse mietin kuunnellessani, että mitenhän paljon pidemmälle tuossakin haastattelussa olisi päästy, jos olisi annettu ihan oikea vaihtoehto. Ja keino. Jos olisi sanottu, että kyllä lihaa voi syödä, kunhan arvostaa sitä eläintä ja sen elämää sekä kuolemaa. Siksi mä hermostun näistä, koska niiden tarkoitus on järkyttää, ei vaikuttaa eläinten oloihin. Joku varmasti alkaa kasvissyöjäksi nähdessään nuo kuvat, mutta suuressa kuvassa mikään ei muutu.

    Mitä tulee tuohon orjuusvertaukseen, se ei toimi mun maailmassa. Koska mä omistan koiria ja lampaita. Molemmat niistä on ihan samalla tavalla alisteisia muhun nähden. Niiden elämä ja kuolema riippuu musta, joten joku jumaluuskompleksihan se on. Ongelma mun nähdäkseni on se, jos unohdetaan että hommassa on kaksi puolta. Suuri valta tuo suuren vastuun, ja se vastuu on joskus todella raskas kantaa. Orjien suhteen tilanne oli sikäli eri, että se ilmiö ei ollut maailmanlaajuinen eikä evoluution sanelema. Lihan syönti on molempia, joten ihan piirun verran vaikeampi lopettaa.

    Ihan samaa mieltä olen tuosta lihan syönnin määrästä ja tuotantotavasta. Mutta kumpikaan ei ole sen tuottajan vika. Vaan kuluttajan ja lainsäätäjän. Lainsäätäjä on tehnyt niin helvetillisen vaikeaksi järkevän toiminnan maataloudessa... On sitä ja tätä ja tota byrokratiaa, ja aina silloin tällöin säädetään joku uusi laki eläinten hyvinvoinnin nimissä. Onko sillä mitään todellista vaikutusta eläintenhyvinvointiin on sivuseikka, mutta helvetisti se joka kerta vie kuitenkin rahaa. Ja toisaalta ne lait johtuu juurikin tuosta kulutuksen volyymista ja tuotantokanavista. Samassa erässä on 5000 broileria, joten onhan tautiriski eri luokkaa kuin kymmenellä takapihalta tapetulla kanalla. Siis tautilevinneisyys. Molempiin vaan noudatetaan samaa lainsäädäntöä teurastuksen ja jakelun suhteen. Ohi aiheen :)

    Mutta tärkeää on, että asiasta keskustellaan. Koska blogin lukijamäärät kokivat aikamoisen pompun eilen, toivotaan että tästäkin irtosi lisää niitä keskustelun aihioita vaikka ruokapöytään. Positiivisia tai negatiivisia, sillä ei ole väliä, kunhan vain asioista puhutaan niin maailma muuttuu. Pitää olla vähän uskoa ihmiskuntaan :)

    VastaaPoista