lauantai 2. marraskuuta 2013

Talviaika

Treenasin viime viikolla tokoa! Oikeasti. Muutaman päivän vajaa puoli vuotta taukoa on pidettykin, menee ehkä muutama treeni että mä edes muistan mitä Pixien kanssa pitää tehdä. Bryn on helppo, kun ei sen kanssa ole tehty juur mitään. Treenattiin Murrossa ratsastuskentällä, siinä on hyvät valot joten suunnitelma on treenata siinä aina kun käyn pimeällä hoitamassa lammakset.

Pixie oli täysin hullu. Mutta teki kuitenkin ihan hyvin, vaikka ihan vaan humputeltiin. Seuraaminen oli hyvää, vaikka paikka paikoin kyllä vähän liian innokasta, ja sen johdosta perusasennot myös falskasi välillä. Noudot oli kamalia, mutta nyt teki palautuksia täysillä ja innoissaan. Kehitin siihen uuden palkkaussysteemin, koska Pixien kanssa ei ole toiminut vauhdista palkka eikä sivulta palkka. Vauhdista alkaa ennakoimaan palkkaa hidastamalla, ja sivulle palkatessa alkaa keskittyä sivulletuloon jo nostossa (eli taas jälleen hidastaa). Nyt aloin tekemään niin että sen pitää kapulan kanssa kiertää mun takaa väärään suuntaan (vasemmalta oikealle) ja siitä lentää eteenpäin pallo. Toimi nyt hyvin, katotaan kestääkö.
Kaukot oli tosi hyvät, tosin seisomaan nousut pitää saada napakammiksi, erottuvat nyt liikaa muista vaihdoista. Tekniikka oli kuitenkin hyvä, etenkin kun ei tosiaan puoleen vuoteen olla kokeiltu.

Brynin kanssa oli sitten taas niin hauskaa että kyyneleet valui silmistä. Ihan siis naurusta. Sen kanssa sujuu nyt leikki, on kesän aikana kasvanut niin että taistelee vastaan, edelleen kyllä unohtaa pallon jos kehun paljon (juoksee siis mun syliin). Mutta se oli niin tyhmän näköinen kun leikki, ihmeellinen hirven ja vuorikauriin sekoitus koikkelehtimassa pitkin kenttää. Annoin sen vaan kaahata pitkin kenttää pallon kanssa ja ilman, koska nauroin niin etten voinut tehdä muuta. Treenattiin vaan jäävien asentoja, kaukoja ja sivulletuloa - vähän seuraamista. Ääreispositiivinen yllätys oli sen kyky vaihtaa tosta kahjokoikkelehtimisesta salamannopeasti keskittymiseen kun sitten pystyin naurulta antamaan tehtävän. Se selvästi muistaa sen vähän mitä keväällä tehtiin, eli eri asennoissa skarppaaminen ja namista luopuminen. Hyvä treeni ja hauskaa oli!

Paimennuksen saralla tehtiin yksi treeni viikolla. Brynin flänkkien hiominen on tuottanut tulosta, joten nyt sitten kokeiltiin käytännössä ja ajeltiin vähän pidempiä matkoja ja kauempana musta. Flänkit oli kauniit, niissä alkaa olemaan pikkuhiljaa sitä rentoutta mitä haluan. Ei ole kiire mihinkään, eikä päästä irti lampaista vaikka kuitenkin avaa hyvin eikä paina flänkillä. Myös "siitä" -käsky toimi aika kivasti, siihen pitää saada vielä vähän "suolaa päälle". Nyt ei vaihda flänkiltä ajoon niin napakasti kuin haluisin, vaan välillä käskyllä valuu ajoon. Tai jos vaihtaa napakasti, niin vauhtia jää liikaa päälle. Muutenkin ajossa tahti oli taas alkuun liian haipakkaa. Tästä saatiin kuitenkin hyvä treeni, koska lampaat halusivat syödä ja helposti hajaantuivat. Eli kun Bryn meni liian kovaa kohti niin lauma halkesi, joten annoin sen itsenäisesti ajaa ja fundeerata miten homman voisi hoitaa vähän paremmin. Kyllä se kynttilä sieltä kiipesi, jonka jälkeen tahtikin oli parempi. Bryn sai myös viedä lampaat takaisin kotiin. Se on kyllä niin paljon rennompi kuin Pixie näissä oikeissa kuljetuksissa, osaltaan johtuen siitä että Bryn luottaa mun arvostelukykyyn. Pixie ei, enkä syytä sitä, sillä on liikaa kokemuksia siitä että mä olen väärässä.

Lampaat on muuttaneet sisätiloihin Murrossa, lampola ei ole vielä ihan valmis mutta näille kosteille sadesäille hyvä, koska tuuletus pelaa. Vesihuoltoa täytyy vielä kehittää ja muutenkin hioa prosessit, mutta rouvat tuntuvat kyllä viihtyvän uudessa kodissaan.
Muutenkin talven tulon huomaa kun kaikki alkaa jotenkin hidastua, viikollakin voi olla useampi ilta ilman aikatauluja tai pakollisia menoja. Koirien kanssa lenkkeillää pilkkopimeillä pelloilla, se on oikeastaan aika kivaa koska siellä saa olla yksin. Jos vaan saisi toivoa että lunta ei tulisi, niin kyllä tästä selvitään!

Aika pähee uusi heinäkaukalo




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti